Koulut

Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on aina tukea kodin ja koulun aloittamaa kasvatustyötä. Tämä edellyttää kaikkien osapuoletn riittävää tutustumista kodin sekä koulun kasvatustavoitteisiin, olosuhteisiin sekä päivittäisiin käytäntöihin. Oleellisinta on yhteisten toimintatapojen löytäminen kodin, koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välillä.

Yhteistyö on luonteva aloittaa jo keväällä kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Tällöin ohjaajien tulisi olla mukana esittelemässä vanhemmille aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä eri toimintaryhmiin hakemista. Vanhempien on tärkeä saada kaikki perustiedot aamu- ja iltapäivätoiminnasta ja sen vastuullisista järjestäjistä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulisi vanhemmilta pyytää tausta- ja yhteystiedot, joita toiminnassa tarvitaan. Kaikkien yhteistyötä edistää myös, jos vanhemmat heti lapsen koulunkäynnin alussa alkavat tuntemaan koulun opettajat ja aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöt itselleen tärkeinä yhteistyökumppaneina. Näin ollen toimintaan ohjaajiin tutustuminen jo keväällä on erittäin tarkoituksenmukaista. Tämä rauhoittaa sekä vanhempien että lapsen mieltä ja vähentää mahdollisesti koulun aloitukseen liittyvää stressiä.

Lapsi itkee

Yhteistyö

Yleensä kouluissa on tapana, että vanhemmille järjestetään kouluun alkamisen jälkeen vanhempainilta. Myös se on tulisi suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Tämä antaa hyvän pohjan vanhempien, opettajien ja ohjaajien yhteisen toimintakehyksen rakentamiseen. Viellä tässä vaiheessa vanhemmat ovat yleensä kiinnostuneita lapsen koulupäivän sujumisesta ja ovat valmiita yhteistyöhön. Näin ollen tämä tilanne olisi tärkeä hyödyntää. Useimmilla vanhemmilla on usein myös erilaisia kysymyksiä, jotka liittyvät niin koulunkäynnin aloittamisen kuin myös aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Kysymysten avoin käsittely luo näin hyvän pohjan luottamukselle, päämäärätietoiselle ja kehittyvälle yhteistyölle.

Voidakseen tukea koulun ja kodin kasvatustyötä, henkilöstön tulisi tutustua mahdollisimman hyvin jokaiseen lapseen, heidän yksilöllisiin piirteisiinsä, vanhempiin sekä kodin kasvatuksellisiin tavoitteisiin. Kaikki päivittäiseen kerhotoimintaan vaikuttavat asiat tulisi tuoda esille. Kaikki lapsen ongelmien vähättely tai unohtaminen vaikeuttaa yhteistyötä ja lapsen kokonaishyvinvoinnin tukemista. Ohjaajan tulisi myös tietää lapsen mahdollisista harrastuksista ja kuinka vapaa aikaa vietetään. Kaikkien lasten vanhempien kanssa tulisi keskustella avoimesti  millaista lapseen liittyvää tietoa aamu- ja iltapäivätoiminnassa kaiken kaikkiaan tarvitaan. Lisäksi on hyvissä ajoin sovittava erikseen tavoista, joilla aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat sekä opettajat vaihtavat keskenään lapseen liittyviä tietoja.

Sopien tehokkaammin

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kokonaisvaltaisen sujumisen kannalta vanhempien kanssa tehdyt sopimukset ovat tärkeässä asemassa. Sovittava on selvästi muun muassa siitä, mihin aikaan lapsi tulee ja lähtee ryhmästä sekä kenen mukaan hänet voi antaa. Lisäksi on hyvä sopia kuinka lapsen koulutehtävät hoidetaan sekä miten päivittäisistä muutoksista ilmoitetaan ja keneen otetaan yhteyttä hätä- ja ongelmatilanteissa. Kaikkien arki on täynnä asioita, jotka sujuvat sitä paremmin, mitä tarkemmin erilaisiata menettelytavoista on yhteisesti etukäteen sovittu.

Samoin myös ohjaajien henkilökohtainen tutustuminen kouluun ja sen toimintaan luo pohjaa yhteistyölle. Koulun opetussuunnitelmaan kirjoitettut kasvatustavoitteet ja maalit koskevat myös aamu- ja iltapäivätoimintaa. Kerho-ohjaajien on perehdyttävä niihin hyvin voidakseen tehokkaasti tukea koulua kasvatustyössä. Tämän lisäksi koulun sääntöjen, toimintatapojen sekä oppilashuoltoon ja kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvien käytäntöjen osaaminen on ohjaajalle erittäin välttämätöntä. Kaikille yhteisen toimintakulttuurin rakentaminen on olennaista varsinkin jos toimitaan koulun tiloissa, yhteisellä piha-alueella tai muuten koulun läheisyydessä. Lapsen on aina hyvä tietää, että niin koulussa kuin aamu- ja iltapäivätoiminnassakin edellytetään samalla tavalla hyviä käytöstapoja ja toisten huomioimista.

Koululle ja varsinkin luokanopettajalle tulisi antaa aamu- ja iltapäivätoiminnassa mukana olevien lasten nimilista sekä toimintasuunnitelma. Sunnitelmaa laadittaessa on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon koulun sisäiset suunnitelmat, mahdolliset tapahtumat ja erilaiset teemat. Näin on mahdollista löytää myös paljon yhdistävää sisältöä aamu- ja iltapäivätoimintaan. Jos aamu- ja iltapäivätoiminnasta postitetaan erilaisia tiedotteita koteihin, ne olisi tärkeä muistaa toimittaa myös kouluille. Samoin koulun olisi huolehdittava siitä, että aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva tieto välittyisi ajoissa kerhoille. Varsinkin muutoksista tulisi ilmoittaa hyvissä ajoin ennakkoon.

 

Läksyjen valmistelusta iltapäivätoiminnassa on tullut  ”kaksipiippuinen” asia. Toisaalta siinä piilee vaara, että vanhemmat vieraantuvat lastensa koulunkäynnistä ja edistymisestä. Toisaalta se saattaa tukea joitakin oppilaita, jotka eivät enää illalla välttämättä jaksa keskittyä koulutehtäviin tai joilla ei, perheiden tilanteista riippuen, ole mahdollista saada tukea vanhemmiltaan niihin. Läksyjen tekoaika ja  mahdollinen tekopaikka on syytä arvioida lapsikohtaisesti opettajan ja vanhempien kanssa erikseen käydyssä neuvottelussa.

Lapsi pellolla